Kokonaisarkkitehtuuri auttaa kesyttämään digitaalisen ekosysteemin

Tämän päivän digitaalinen ekosysteemi on kompleksinen. Esineiden internetin (IoT) myötä monimutkaisuus kasvaa entisestään. Muutos ei ole huono asia, vaikka sen laajuus ja monimutkaisuus saattavat arveluttaa monia.

Digitaalisen ekosysteemin kehittyessä muodostuu kokonaan uusia asioita, tehtäviä ja prosesseja, joista syntyy myös uutta liiketoimintaa. Erilaisia laitteita kyetään valmistamaan, palveluita muodostamaan ja prosesseja viemään läpi entistä tarkemmin, tehokkaammin ja paremmin.

Kokonaisuuksien ymmärtäminen ja hallinta on noussut yhä keskeisempään rooliin kompleksisuuden kesyttämisessä. Arkkitehtuurityö tarjoaa parhaimmillaan ratkaisun suurten datamassojen jäsentämiseen, hyödyntämiseen ja tätä kautta ymmärrettävämmän huomisen luomiseen.

Arkkitehtuuri mahdollistaa sekä palveluiden tietoturvallisuuden että hyvän käyttökokemuksen

Yksinkertaisimmillaan arkkitehtuuri on muodollinen tapa yhdenmukaistaa yrityksen vision toteuttamiseksi tarvittavat teknologiset ratkaisut. Arkkitehtuuri huomioi eri liiketoimintayksikköjen tarpeet ja luo yhdenmukaisen viitekehyksen sille, kuinka tietotekniset tarpeet ratkaistaan ja kuinka prosesseja, tiedonhallintaa ja järjestelmiä kehitetään. Sen tavoitteena on mahdollistaa palveluiden saumaton, tietoturvallinen ja kustannustehokas toiminta sekä hyvä käyttökokemus.

Mahdollisuuksia ja kehitystyötä

Liiketoiminnan digitalisoituminen tuo mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia, mutta samalla se luo uusia haasteita tietoturvalle ja tiedon hallinnalle. Menestyminen edellyttää kokonaisvaltaista kehitystyötä ja tietoturvasta huolehtimista.

Uudet teknologiat ja toimintatavat samoin kuin järjestelmien jatkuvasti kasvava keskinäinen riippuvuus ja kytkeytyminen toisiinsa julkisen internetin kautta altistavat organisaatiot aiempaa laajemmin tietoturvariskeille ja -hyökkäyksille.

Digitalisaatiossa onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa kehitystyöhön ja tietoturvaan, johon arkkitehtuuriajattelu tarjoaa erinomaiset työkalut. Digitalisaatiossa kyse ei ole pelkästään uusien ja houkuttelevien teknologioiden käyttöönotosta – se on muutos, joka edellyttää koko digitaalisen ekosysteemin yhtäaikaista ja systemaattista kehittämistä ja varmentamista.

Yksittäisiä kehityshankkeita arvioitaessa on otettava huomioon, miten ne palvelevat liiketoiminnan tarpeita ja istuvat osaksi organisaation toiminnallista ja järjestelmäteknistä kokonaisuutta. Tätä varten on oltava selkeä käsitys organisaation toimintojen, tietojen, järjestelmien ja teknologian muodostaman kokonaisuuden nykytilasta sekä suunnitelma kokonaisuuden halutusta tavoitetilasta. Näin kullakin hankkeella on suora kytkentä strategiaan ja sen tavoitteisiin.

Hyvä arkkitehtuuri mahdollistaa ketterän kehityksen

Nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä on tärkeää kyetä hallitsemaan kokonaisuutta: organisaation toiminnan eri osia, ulkoisia elementtejä ja niiden suhteita toisiinsa.Arkkitehdit toimivat liiketoiminnan ja IT:n rajapinnassa ja varmistavat, että organisaatio kykenee vastaamaan liiketoimintaympäristön nopeisiin muutoksiin ja sen myötä kehittämään uusia palveluita ja palvelumalleja. Tämä edellyttää arkkitehdeiltä uusien teknologioiden tuntemista ja liiketoimintaa hyödyttävien ratkaisujen tunnistamista. Parhaat hyödyt voidaan saavuttaa, kun nykytila ja sen riippuvuudet ovat tiedossa. Mahdollisimman hyvä käsitys nykytilasta auttaa konkretisoimaan kehitystoimenpiteiden vaikutukset ja laajuuden. Näin voidaan tunnistaa potentiaalisimmat kehityskohteet, poistaa turhat päällekkäisyydet ja kohdentaa organisaation resurssit eniten hyödyttäviin toiminteisiin. Arkkitehtien rooli on olla aina ajan tasalla siitä missä ollaan (nykytila), minne mennään (tavoitetila) ja miten sinne päästään (tiekartta). Tämä edellyttää uhkien tunnistamista, ennakointia ja tietoturvaratkaisujen sovittamista ketterän kehityksen rattaisiin.

Hyvä arkkitehtuuri huomioi toiminnan jatkuvuuden

Mitä kriittisempi ekosysteemi on, sitä tärkeämpää on myös varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus häiriötilanteissa. Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmien kehitystyö perustuu aina liiketoiminnan tarpeisiin sekä liiketoimintaa mahdollistavaan teknologiaan. Tavoitteena on, että yritys pystyy toimimaan myös merkittävien, laajavaikutteisten häiriöiden aikana ja että häiriöistä toivutaan mahdollisimman nopeasti ja tasalaatuisesti. Jatkuvuus on myös osa yrityksen toiminnan turvallisuutta. Arkkitehtien tehtävänä on varmistaa koko kriittisen toimintaympäristön jatkuvuus.